Sarvikallio

Tuusulanjärven länsirannalla jylhästi seisovan Sarvikallion laelta avautuu hieno maisema Tuusulanjärvelle. Sarvikallio toimi inspiraation lähteenä myös aikoinaan Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin maalauksissa. On Sarvikalliota kutsuttu "Pikku-Koliksikin". Sarvikallion korkein kohta ulottuu 25 metrin korkeuteen Tuusulanjärven pinnasta.

Sarvikallion alueen metsiä on harvennushakattu varsin voimakkaasti viime vuosina ja alueen arvometsät ovat toisistaan pirstoutuneita ja sijoittuvat lähinnä Sarvikalliontien itä- ja eteläpuolelle. Alueella esiintyy METSO I-luokan tuoreita ja lehtomaisen kankaan kuusivaltaisia metsiä, joissa esiintyy myös lahopuuta. Hyvin edustava kuvio sijoittuu Sarvikallion kielekkeelle vievän polun pohjoispuolelle. Kuivahkon kankaan kallioisia vanhoja metsiä löytyy alueen itälaidalta, kuten myös avokallioita.

Toinen merkittävä aluekokonaisuus sijoittuu Haaparannantien etelä- ja pohjoispuolelle. Vanhin ja lahopuustoisin metsäalue rajautuu kohteen länsiosaan pellon reunaan sekä kohteen itäosaan pellon läheisyyteen. Sarvikalliontien ja Haaparannantien väliseltä alueelta löytyy haapa-tuomi-harmaleppävaltaisia verraten nuoripuustoisia lehtoja, mutta myös järeäpuustoisia, haapa-kuusivaltaisia lehtoja. Sarvikalliontien pohjoispuolinen kuvio on ojitettua korpea, joka sopisi hyvin ennallistamiskohteeksi.

Sarvikallion paikoitusalueen läheisellä kallioalueella on lintutieteellisen yhdistyksen (Apus) lintujen ruokintapaikka. Sarvikallion virkistysalue on Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen hoidossa.



Maisema jyrkänteen reunalta pohjoiseen päin

   

Kalliojyrkänteen mäntypuustoa ja isohapero

 

Vanhan metsän lahopuustoa
 

 

Jyrkänteen länsipuolista kalliometsää

Sarvikallio sijoittuu Tuusulanjärven
länsirannalle. Kohteen saavuttaa
kääntymällä Paijalantieltä Sarvi-
kalliontielle. Tie on suljettu puomilla,
jonka läheisyydessä on paikoitusalue. 
Kohteelle pääsee jatkamalla tietä
pitkin pyörällä tai kävellen.   
 

 

 

 

 

 

 

 


Netland-tuotantoa